Mitä on rentous?

21.3.2023

Kiireisessä ja stressaavassa arjessa unohdamme helposti rentouden. Stressi jännittää mielemme, ja se vaikuttaa koko kehomme vireystilaan. Rentous on tapa, joka voidaan palauttaa muistiimme ja sitä kautta parantaa elämänlaatuamme. Kun keho ja mieli ovat molemmat rentoutuneita, olemme päässeet hyvään tilaan.

Rentoutumisen taito on ollut meillä jokaisella jo lapsuudesta saakka. Olemme kaikki osanneet lapsena ottaa rennosti. Olemme leikkineet, juosseet ja nauraneet samalla, kun energiaa on tuntunut riittävän loputtomiin.

Lapsena emme analysoineet tai arvioineet asioita. Otimme asiat sellaisena kuin ne meille välittömässä kokemuksessa ilmenivät, koska lapsen maailma on hyvin pitkälle kokemuksellista maailmaa. Lapsi kokee ja oppii asioita kehonsa avulla.

Varmasti useat meistä voi samaistua jatkuvan kiireen tunteeseen. Länsimaisen yhteiskunnan ihmisellä on aina kiire jonnekin. Tärkeätä ei aina tunnu olevan se, minne on kiire. Vain kiire on tärkeätä.

Kiire on mielemme tuote. Kiire syntyy silloin, kun ajattelemme sitä ja kuvittelemme, pohdimme ja yritämme asioita. Jatkuva kiire on osoitus siitä, että olemme unohtaneet taitomme rentoutua. Onneksi rentous on taito, joka voidaan palauttaa muistiin, uudelleenoppia.

Hyvä tila ja rentous

Rentous saavutetaan oikeanlaisella rentoutumisella. Rentoutuminen voidaan jakaa fyysiseen ja psyykkiseen rentoutumiseen eli kehon ja mielen rentoutumiseen.

Voidaan puhua myös fyysisestä ja psyykkisestä vireystilasta ja niiden kokonaisuutta kutsua psykofyysiseksi rentoudeksi eli henkiseksi vireystilaksi. Yksinkertaistettuna henkistä vireystilaa voidaan sanoa hyväksi tilaksi.

Fyysinen rentous eli kehon vireystila

Kaikkien lihasten rentoutumista samanaikaisesti niin täydellisesti kuin mahdollista, kutsutaan yleiseksi rentoudeksi. Yksittäisen lihaksen tai lihasryhmän rentoutumista kutsutaan paikalliseksi rentoutumiseksi.

Paikallinen rentous on niiden lihasten rentouttamista, joita ei tarvita tehtävän suorittamiseen. Tällöin vain tarpeen mukaiset lihakset työskentelevät tarvittavissa määrin, eli niin vähän kuin mahdollista, niin paljon kuin tarvitaan.

Paikallinen rentoutuminen toteutuu hyvin koordinoiduissa liikkeissä, joissa turhat liikeradat eivät kuluta energiaa ja lihakset supistuvat tarkoituksenmukaisella voimalla. Samanaikaisesti ne lihakset, jotka eivät osallistu työhön palautuvat eli rentoutuvat ja myötäilevät liikettä. Hyvä esimerkki tällaisesta harjoittelusta on Syvä-asahi.

Kehonosien rentouttaminen luo hyvän pohjan henkiselle rentoutumiselle

Kehon rentous voidaan kuvata kolmena tasona.

Ensimmäinen taso on pinnallinen taso, joka tarkoittaa asennon ja liikkeen rentoutta. Tämä on helppoa ja jokainen voi saavuttaa tämän tason. Tällä tasolla on kuitenkin vielä sisäistä jännitystä kehossa ja mielessä.

Toisella tasolla voidaan rentouttaa syvät lihakset sekä jänteet. Kolmas ja syvin taso rentoutumisessa tavoittaa sisäelimet ja luuytimen. (Yang, 1997, 106–107.)

Toisin sanoen fyysinen rentous voi olla paljon enemmän kuin pelkästään lihasten rentouttamista, kuten yleensä ehkä ajatellaan. Rentoutumisen vieminen luihin ja ytimiin asti vaatii säännöllistä ja ahkeraa harjoittelua niin kuin mikä tahansa taito, jonka haluamme oppia kunnolla.

Psyykkinen rentous eli mielen vireystila

Kun keskitymme tarkkailemaan omaa hengitystämme, kuuntelemaan musiikkia tai syvennymme luonnon katselemiseen, alkaa mielemme tunnetila muuttua. Mielen rentoutuminen ilmenee muuntuneena tietoisuuden tilana eli vireystilana.

Normaalissa valvetilassa, betatilassa, käytämme aivojamme muun muassa ajatteluun, päätöksentekoon, puhumiseen ja ongelmanratkaisuun. Alfatilassa tietoisen huomion siirtyessä lyhyenkin hetken ajaksi tietoisuuden hallinnasta muuhun keskittymiseen, tahaton tai tarkoituksellinen ajatus rentoutumisesta avaa väylän mielen rentoutumiselle.

Oppimiseen ja havaintojen nopeaan ja laajaan tekemiseen sekä päätöksenteon tai järkeilyn pohjaksi mielen pitää olla rentoutunut, vapaa ja vastaanottavainen. Mielen rento vireys eli valppaus laajentaa eri aistien ja sisäisen havaintojen teon aluetta oppimisessa ja muussa luovassa tuottamisessa.

Kun mieli rentoutuu, sen tietoinen kontrolli hellittää ja mieli vapautuu niistä rajoitteista, jotka ovat välttämättömiä normaalien ja analyyttisten ajattelurutiinien ylläpitämisessä. Alfatila on mielikuvituksen ja leikin tila, jossa nopea synteesi tiedostamattoman mielen muistivarastoista tapahtuu. (Lindh, 82–83.)

Rentoutumisen edelleen syventyessä pääsemme thetatilaan, joka on syvemmän unelmoinnin ja mietiskelyn vyöhyke. Ominaista tälle tilalle on alttius suggestioiden eli ympäristövihjeiden vaikutukselle. Thetatilaa tarvitaan uusien ratkaisujen vapauttamiseen niin oppiessa kuin muissakin luovissa mielen prosesseissa. (Lindh, 83.)

Psykofyysinen rentous eli henkinen vireystila

Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Fyysistä ja psyykkistä rentoutta ei voi käytännössä erottaa mitenkään selkeästi toisistaan, sillä keho ja mieli vaikuttavat koko ajan toisiinsa. Kun keho ja mieli toimivat hyvin yhdessä eli ovat molemmat rentoutuneita, voimme kutsua tätä psykofyysiseksi rentoudeksi eli henkiseksi vireystilaksi.

Kutsun tätä henkistä vireystilaa yksinkertaisuuden vuoksi vain hyväksi tilaksi. Eli hyvä tila viittaa kehon ja mielen rentoutumiseen ja yhteistoimintaan. Hyvässä tilassa:

• Tietoisuus on voimakas ja itsehallinta kasvaa
• Energiatasomme on korkea
• Mielentila voi parantua
• Kipukynnyksemme kasvaa ja mielihyvän tuntemisen kynnys laskee
• Osaamme nauttia asioista ja tunteista enemmän
• Mielihyvän tunteminen lisää energiaa
• Eri aistien havainnot syvenevät
• Kun keskittyminen paranee, tietoisuus ympäristöstä kasvaa ja muistitoiminnot suhteutuvat yhteyksien tajuamiseen
• Suoriutumisen taso ja rentoutumisen taso ovat suorassa yhteydessä toisiinsa (Lindh, 81.)

Hyvä tila mahdollistaa flow-kokemukset

Hyvässä tilassa voimme saada flow-kokemuksia. Flow-kokemus on dynaaminen tila ja holistisesti kiihottava elämys, joka ei aiheuta ahdistusta sen suhteen, mitä kenties tapahtuu tai jää tapahtumatta.

Flow-kokemuksen ehtoina on se, että toiminnalla on selkeä päämäärä ja tilaisuus sen saavuttamiseen. Toiminnan tulee sisältää kaikkien aistien ja mielen keskittymistä siten, että minätietoisuus häviää. Jatkuva haasteellinen taidon kehittäminen kuuluu aina toimintaan, joka tuottaa nautintoa ja muodostuu vähitellen itsetavoitteelliseksi eli autoteliseksi. (Lindh, 76.)

Flow-kokemuksia on kaikilla ihmisillä vaihtelevasti. Monilla nuo kokemukset liittyvät taiteen tai urheilun harrastamiseen ja niitä koetaan myös oppimisessa ja työn parissa. Yleensä flow-kokemuksen toteutuessa energiankäyttö on optimaalista, ja usein flow koetaan rentoutuneesti ponnistellen tai ponnistelematta.

Esimerkiksi lukeminen voi tuottaa flow’n. Lukiessa luodaan mielikuvitusmaisemaa, jossa toteutetaan kirjan tapahtumia. Näin luodaan ainutkertaista tapahtumaa, joka vaatii keskittymistä ja taidon harjoittamista, mikä tuottaa flow’n. (Lindh, 76–77.)

Miten hyvään tilaan pääsee?

Hyvään tilaan voidaan päästä monin eri tavoin. Voimme kuunnella musiikkia, ihastella luonnon kauneutta tai vaikka lukea hyvän kirjan. Mielemme keskittyminen antaa kehollemme mahdollisuuden rentoutua.

Toisaalta voimme päästä hyvään tilaan myös periaatteessa minkä tahansa fyysisen harjoitteen avulla. Voimme mennä kuntosalille ja saavuttaa lihaksia harjoittamalla mielen keskittymisen ja rentoutumisen ja sen kautta myös fyysisen rentoutumisen.

Jos haluamme hyvän tilan olevan jotakin, joka meillä on koko ajan, niin silloin nämä keinot eivät välttämättä riitä. Kun tulemme kuntosalilta, meillä on hyvä olo, ehkä hyvä tilakin, mutta yleensä tämä hyvä olo ei kestä kovin kauaa ja joudumme menemään uudelleen kuntosalille, mikä tietysti sinänsä ei ole huono juttu ollenkaan.

Luettuamme hyvän kirjan tai käveltyämme luonnossa voimme olla hetkellisesti hyvässä tilassa kunnes ”arki” koittaa ja kirja on vain hyvä muisto. Toisin sanoen, usein rentoutumisemme ja hyvä tilamme on vain hetkellistä.

Rentous ilman apukeinoja

Nykymaailmassa ihmiset ovat kiireisiä ja työpaineet saattavat aiheuttaa voimakkaita stressitiloja, mikä heijastuu mielen jännittymisen kautta koko kehomme vireystilaan.

Vähitellen lihakset jännittyvät huomaamattamme ja rentoutta on yhä hankalampi tunnistaa. Apua lihaskireyksiin haemme hierojilta ja muista hyvää oloa tuottavista palveluista. Toiselle hyvän olon voi tuoda shoppailu. Ongelmana tässä kuitenkin on jälleen se, että hyvää oloa tuottaa toinen ihminen tai rahalla saatava palvelu.

Voisiko siis olla mahdollista saavuttaa rentoutunut olo ja hyvä tila riippumatta muista ihmisistä tai ilman rahaa?

Tarvitsemme keinon, jolla voimme harjoitella hyvään tilaan pääsemistä, siinä olemista, sen kehittämistä ja siinä pysymistä. Tärkeään asemaan nousee tässä vaiheessa oma minämme ja oma kehomme. Millä tavalla tunnemme itsemme, millä tavalla ajattelemme itsestämme ja millä tavalla tunnistamme kehomme.

Tavoitteena on oppia kontrolloimaan kaikkea tekemistämme, olla tietoisia liikkeistämme ja sitä kautta tunnistaa rentous itsessämme sekä sen vaikutukset tekemiseemme.

Hyvä tila löydetään harjoittelemalla

Voimme harjoitella kehon ja mielen yhteistoimintaa, hyvää tilaa, kaikessa mitä teemme. Esimerkiksi kun kävelemme, voimme keskittää huomiotamme siihen, miten itse asiassa kävelemme. Mitä teemme, kun kävelemme. Voimme kiinnittää huomiomme siihen, miten lantiomme liikkuu, miten kädet heiluvat kävelyn tahdissa, miten vartalomme kiertyy kävelyssä. Mitä edes on kävely?

Kun olemme työpaikalla tietokoneen äärellä, voimme keskittää huomiotamme siihen, miten istumme, missä ovat hartiamme, saammeko tukea asennollemme maasta ja jaloista. Kuntosalilla voimme keskittää huomiotamme siihen, miten käytämme itseämme, kehoamme, miten koukistamme kyynärpäätämme, mitkä lihakset jännittyvät, missä liikkeen pitäisi tuntua.

Mutta miten voimme koko ajan keskittyä siihen, miten kävelemme tai istumme? Jos koko ajan keskityn siihen, miten istun, niin miten voin tehdä mitään muuta?

Harjoittelun kautta tämä huomion kiinnittäminen esimerkiksi istuma-asentoon tulee meille tavaksi, eli se muuttuu automaattiseksi ja alitajuiseksi toiminnoksi. Harjoittelu mahdollistaa, että meidän ei tarvitse kiinnittää siihen enää tietoista huomiota, mutta voimme koska tahansa ottaa sen tietoisen huomiomme kohteeksi.

Emme yleensä kiinnitä juuri huomiota kehoomme. Vasta silloin kun kehomme kärsii ja kipuilee, annamme sille huomiotamme. Kuitenkin kehomme on se osa meitä, joka elää koko ajan tässä hetkessä, toisin kuin mieli, joka usein muistelee menneitä tai haaveilee tulevaisuudesta. Keskittymällä kehoomme, keholliseen kokemukseemme, voimme päästä kosketuksiin nykyhetken kanssa eli siihen, mitä on juuri nyt.

Hypnoosi, hyvä tila ja rentous

Hypnoosin avulla saadaan aikaan syvä ja kokonaisvaltainen rentoutuminen eli hyvä tila. Hypnoosin avulla pääsemme vaikuttamaan nopeasti ja tehokkaasti suoraan alitajuntaamme.

Hypnoosi muodostaa sillan kehon ja mielen välille – tai paremminkin se on se silta itsessään. Hypnoosin avulla pääsemme käyttämään hyväksi Theta- ja Deltatiloja ja saamme kaiken hyödyn rentoutumisesta.

Itsehypnoosin avulla pystymme tuottamaan tämän hyvän tilan itse itsellemme juuri silloin kuin haluamme ja itsehypnoosin oppii helpoiten hypnoosissa!


LÄHTEET

Klemola, Timo, 2004: Taidon filosofia – filosofin taito, Juvenes Print – Tampereen Yliopistopaino Oy, Tampere

Koivunen, Pasi, 2001: Ylitä itsesi, Itsehypnoosin avulla parempaan suorituskykyyn, iloon ja mielen tyyneyteen, toimittanut Jarmo Uusi – Rintakoski, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä

Lindh, Raimo, 1998: Mielikuvaoppiminen, WSOY – Kirjapainoyksikkö, Juva

Yang, Jwing-Ming, 1997: The root of Chinese Qigong, secrets for health, longevity & enlightment, YMAA Publication Center, Canada