Uni, hypnoosi ja rentous

21.3.2023

Unella on valtava merkitys omalle hyvinvoinnillemme. Toisaalta nykyaikana on myös paljon stressaavia tekijöitä jotka vaikuttavat uneemme. Siihen, miten nukumme voimme tehokkaasti vaikuttaa kokonaisvaltaisella rentoutumisella joka on kaikkien ulottuvilla erityisen rentoushypnoosin avulla.

Unen aikana palaudumme, lataamme akkuja ja aivot järjestelevät päivän aikana opittua tietoa. Jokainen ymmärtää hyvän unen ja nukkumisen merkityksen itselleen ja omassa arjessaan.

Joskus kuitenkin unemme häiriintyy ja saatamme illalla vielä valvoa, vaikka pitäisi jo nukkua. Tämä on satunnaisesti tapahtuvana ihan normaalia mielen toimintaa. Jatkuessaan pitempään siitä voi seurata ongelmia.

Nukkumiseen ja uneen liittyviä ongelmia voidaan tehokkaasti hoitaa ja poistaa. Mahtavan tehokas keino tähän on rentoutuminen, erityisesti kokonaisvaltainen rentoutuminen, eli sekä mieli että keho rentoutuvat. Tällöin pääsemme luontaisesti tilaan, joka mahdollistaa hyvän unen.

Rentoutuminen on puolestaan helpointa ja syvintä hypnoosin avulla.

Mitä on uni?

Uni on aivotoiminnan tila, jossa tietoinen yhteys olemassaoloon on poikki. Unen aikana keho rentoutuu ja lepää. Vain aivot jatkavat osittain työtään, kun ne alitajunnassa käsittelevät päivän tapahtumia ja palautuvat.

Unen aikana aivo-selkäydinneste huuhtoo soluja aivoissa. Aivo-selkäydinneste huuhtelee soluvälitiloja syvemmältä kuin valveilla ollessa. Samalla se vie solujen aineenvaihdunnan kuona-aineet pois. Maanläheisemmin sanottuna uni puhdistaa aivot.

Unen neljä vaihetta

Uni sisältää eri vaiheita: torkeuni, kevyt uni, syvä uni ja REM-uni.

Syvä uni on erityisesti fyysisen levon kannalta tärkeä. Syvässä unessa solujen energiavarastot täyttyvät ja valveen aikana rasituksesta syntyneet vauriot korjataan. Syvässä unessa sekä elimistö että aivot nukkuvat.

REM-unessa aivot ja elimistö aktivoituvat. Aivoissa kiertävät päivän tapahtumat ja painautuvat mieleen. REM-unessa muistojen lisäksi myös opit tallentuvat alitajuntaan. Suurin osa unista nähdään REM-unen aikana. Usein syvä ja REM-uni vaihtelevat toisesta toiseen. Syvän unen aikana opitaan tietoja ja REM-unessa taitoja.

Torkeuni taas on valveen ja unen välimaastoa, jota ei yleensä edes koeta uneksi, vaan pikemminkin rentoudeksi. Torkeunessa jonkinlainen taju ympäristöstä säilyy, mutta yhteys siihen heikkenee, aivojen suorituskyky hidastuu ja ajatukset harhailevat. Torkkeunessa ei vielä tapahdu unen eheyttäviä tehtäviä.

Noin puolet unesta on kevyttä unta, kun taas syvän unen osuus on 15–20 prosenttia ja REM-unen osuus 20 prosenttia. Torkeunta on noin viisi prosenttia.

Uniongelmat ovat yleinen ongelma

Suomalaisista noin kolmannes kärsii ajoittain unettomuudesta. Pahimmillaan unettomuus häiritsee normaalia toimintakykyämme arjessa. Unettomuutta voidaan pitää jopa jonkinasteisena kansansairautena.

Unettomuus on yleistynyt yhteiskuntamme muutoksen mukana. Lisääntynyt kiire, stressi ja rauhattomuus vaikuttavat suoraan saamaamme uneen. Unettomuus aiheuttaa väsyneisyyttä, muistiongelmia, ärtyneisyyttä ja keskittymiskyvyn alenemista. Heikolla unella voi olla useita kielteisiä terveysvaikutuksia, kuten lisääntynyt sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen, liikalihavuuden ja masennuksen riski.

Uniongelmat vaikuttavat sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiimme.

Stressi usein syynä uniongelmille

Kuten mainittu, stressi sen monissa muodoissaan, on yleinen syy univaikeuksiin. Stressi itsessään on positiivinen, ihmistä suojeleva ja energisoiva tila. Positiivinen stressitila syntyy esimerkiksi silloin, kun pitää tehdä tärkeitä päätöksiä tai valmistautua urheilusuoritukseen.

Stressi muuttuu negatiiviseksi, kun se jatkuu pidempään kuin on tarpeellista. Voidaan puhua negatiivisesta stressistä. Stressi on negatiivista silloin, kun sen takia ei saa yöllä unta, vaan työasiat pyörivät mielessä. Eikä mieli tunnu rauhoittuvan, vaikka keho olisikin valmis nukkumaan.

Stressin tyypillisiä oireita ovat:

• päänsärky
• lihasväsymys
• voimattomuus
• yleinen väsymys
• heikko keskittymiskyky
• ärtyneisyys
• jännittyneisyys
• hermostuneisuus
• univaikeudet

Laadukas uni on välttämätöntä hyvinvoinnille

Uni on välttämätöntä aivoille. Unen aikana aivot ja keho palautuvat. Ilman unta ei voi elää, ja riittävän unen saaminen on välttämätöntä hyvinvoinnillemme.

Unen aikana muistijälkemme aivoissa vahvistuvat ja vähemmän tärkeät hermoyhteydet siivotaan. Ylipäätään uni vahvistaa muistiamme, ja onkin todistettu, että niin lihasmuistia kuin muutakin muistia vaativien tehtävien harjoittelu on tehokasta juuri ennen nukkumaan menoa.

Uni on luovuutemme lähde, ja huonosti nukkuneena on ongelmanratkaisu vaikeampaa. Puhutaankin, että väsyneenä ajatus ei kulje. Kaiken tämän takia on pidettävä huolta, ettei uni häiriintyisi liikaa ja syntyisi uniongelmia.

Erittäin hyvä keino unettomuuden ja uniongelmien palauttamiseen on rentoutuminen ja nimenomaan kokonaisvaltainen psykofyysinen rentoutuminen.

Miten rentoutuminen auttaa palauttamaan hyvän unen?

Vaikka käytännössä rentoudella on useita erilaisia tasoja, voidaan siitä puhua transsitilana, joka ilmenee usealla eri tapaa elämässä, kuten juuri ennen nukahtamista.

Ennen kuin nukahtaa tai hieman ennen heräämistä, kun uni on torkeunta, mielemme työstää ratkaisuja alitajunnassamme kulkeviin haasteisiin ja ongelmiin. Tällöin alitajunta on herkimmillään, ja silloin aivot voivat saada uusia ideoita tai ratkaisuja alitajunnan ongelmiin.

Tähän täysin luonnolliseen transsitilaan on mahdollista päästä muulloinkin kuin nukkumaan mennessä.

Rentouden vaikutukset kiteytyvät hermojärjestelmäämme. Autonominen hermosto, jota emme pysty tietoisesti ohjaamaan, muodostuu sympaattisesta eli energisoivasta ja parasympaattisesta eli rauhoittavasta hermoston osasta. Sympaattinen hermosto aktivoituu esimerkiksi stressissä, jolloin sydän alkaa lyödä nopeammin ja keho jännittyy.

Parasympaattinen hermosto on kortin kääntöpuoli. Koska se on rauhoittava hermoston osa, toimii se sympaattisen hermoston vastapainona. Harjoittelemalla ihminen pystyy kontrolloimaan autonomista hermojärjestelmäänsä ja varsinkin ottamaan parasympaattisen hermoston hyödyt paremmin käyttöön.

Hypnorentoutus – pintaa syvemmälle

Psykofyysiseen eli kehon ja mielen rentoutumiseen paras keino on hypnoosi, tarkemmin sanottuna hypnorentoutus.

Koska hypnorentoutuksessa ihminen ohjataan kohti rentoutumista, lähtee mieli epätodennäköisemmin harhailemaan päivän askareisiin tai muihin haasteisiin elämässä. Ohjattu hypnorentoutus on tehokas tapa löytää sellainen rentous, kuten juuri ennen nukahtamista tai heräämistä.

Hypnorentoutus on kokonaisvaltainen tapa lähestyä rentoutta, ja sillä pyritään löytämään rentous sekä kehoon että mieleen. Rentoutumalla voi löytää sisäisiä voimavaroja, joiden avulla pystyy tehdä myönteisiä muutoksia ja löytää motivaatio niiden tekemiseen.

Hypnorentoutus antaa mahdollisuuden rentoutua perusteellisesti, jolloin on mahdollista tehdä muutoksia syvällä alitajunnan tasolla. Hypnoterapiassa sinut viedään betatilasta aina alfa- ja thetatilaan saakka. Tilaan, jossa pääsee syvälle rentoutumisen, sisäisen tietoisuuden, inspiraation, tietoisuuden ja stressin vähentämisen tasoille.

Hypnorentoutus on tehokas keino saavuttaa psykofyysinen rentous

Unessa me rentoudumme ja aivomme palautuvat. Vaikka uni on tehokas keino rentoutua, ei se aina riitä. Jotta pystyisimme karistamaan liiallisen stressin pois itsestämme, täytyy unen lisäksi osata rentoutua myös valveilla ollessa.

Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, emmekä me voi erottaa fyysistä ja psyykkistä rentoutta toisistaan. Hypnorentoutuksen avulla pääsemme käsiksi psykofyysiseen rentouteen, jolloin pystymme pääsemään irti arkeamme kaihertavista ongelmista.

Hypnoosi on tehokas keino hyvään uneen ja voit oppia käyttämään sitä myös omatoimisesti vastaanotollani oppimisesi hypnoosiharjoitteiden avulla.

Varaa maksuton videopuhelu, niin otetaan selvää, miten hypnoosi auttaa myös sinut takaisin hyvään uneen.